maanantai 15. lokakuuta 2018

Mieti tarkkaan mitä toivot ~ saatat saada sen!

Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut amerikkalainen Cara Freya's Daughter.

Kissa tarina - tai miksi tulisi määritellä tarkkaan mitä pyytää jumalattareltaan.

Oli vuosi 1998 ja olin korkeakoulussa. Yksi monista syistä miksi päätin mennä korkeakouluun oli löytää aviomies, joka olisi kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Kun saavuin kouluun tajusin, että alani oli täynnä naisia tai homomiehiä ja ne harvat heteromiehet olivat jo varattuja. Siispä sopivia miehiä ei oikein ollut. En ollut sen tyyppinen, joka menisi baariin iskemään miehiä eikä nettideittailukaan oikein vielä ollut lykästänyt, olin tavallaan jumissa mitä tekisin asian suhteen.

Löysin samanhenkisiä ihmisiä. Pakanallisen ryhmän vetäjä huomasi tuskani ja tarjosi minulle loitsua, jonka hän oli luonut miten pyytää Freyaa auttamaan tuomaan rakkautta elämääni. Olin lukenut Freyasta jo silloin kun tulin Wiccaksi. Hänen ehdotuksensa oli järkeenkäypä, joten seurasin hänen ohjeitaan.
Se meni jotenkin näin:
  1. Etsi astia, jossa on kissan kuva.
  2. Kirjoita ominaisuuksia, joita haet tulevassa kumppanissasi.
  3. Laita astia ikkunalaudalle – kissan kuva ulospäin – ja pyydä Freyaa tuomaan haluamasi sinulle.

 Jumalatar Freya

Yksinkertaista, eikö totta? Ei kummempi juttu. Käytin pientä söpöä korulaatikkoa, jossa oli oranssi kissa. Tässä viesti, jonka laitoin rasiaan:
"Freya, ole kiltti ja tuo minulle tyyppi, joka on kiltti, söpö, tykkää käpertyä viereeni, ei ole riippuvainen, ei vaadi paljon aikaani ja huomiotani ja joka on tavoitettavissa aina kun tarvitsen häntä."
(Sinun täytyy ymmärtää; olin korkeakoulussa ensimmäistä vuotta, joten minulla ei ollut paljon aikaa tai energiaa varsinaiseen suhteeseen.)

Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että jos Jumalattareni aikoo toteuttaa toiveeni, hän tekee sen nopeasti. Hän ei ole hienovarainen, ja ne muutamat kerrat kun olen istunut alas ja vastahakoisesti pyytänyt häneltä tiettyä asiaa olettaen sen olevan kohtuullinen, hän ei tuhlannut aikaa. Aivan oikein, kolme tuntia myöhemmin tuona päivänä, kuulin kissani Harbarthin juttelevan jonkun kanssa ikkunan ulkopuolella. Katsoin ulos ja hyvänen aika. Siellä hän oli. Hänellä oli isot uniset silmät, harmaanmusta takki, valkoinen vatsa ja hyvin vaaleanpunaiset tassut. Hän oli...kissa.
Harmissani Jumalattarelle, mutta siitä huolimatta arvostaen tilanteen ironian, päästin sen sisälle. Kissa oli likainen eikä sillä ollut kaulapantaa. En löytänyt ilmoituksia kadonneesta kissasta eikä kukaan naapureista tunnistanut sitä omakseen. Muutaman päivän päästä päätin pitää kissan.
Se osoittautui todella hellyydenkipeäksi, yhdeksi niistä kissoista joidenka ainut toive elämässä on käpertyä syliin kehräämään tai tulla viereeni kun opiskelin. Nimesin hänet Joxeriksi, joka lempihahmoni tv-sarjasta Xena: Warrior Princess.

Nyt tiedän olla tarkempi ja yksityiskohtaisempi pyytäessäni jumalilta palvelusta, ainakin lajien suhteen jos ei muuten. En edelleenkään tee usein loitsuja ja minun täytyy sanoa olevani jopa varovaisempi pyytäessäni jotain suoraan jumalilta, koska tiedän kuinka voimakkaita he voivat olla. Jumalat ovat todellisia eivätkä he pelleile. Saatat saada juuri sen mitä pyydät, vaikkakin et ehkä siinä muodossa kuin olit aikonut.


Caran nykyiset apurit Anubis ja Ra

Julkaistu Lehto Ry:n jäsen lehdessä Seita 3/2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti